Väsyttää....

Äitiys osaa olla aika väsyttäävää välillä. Kun sitä on melkein koko yön valvonut, pari pientä torkahdusta tosin onnistui saamaan ja sitten vielä pitäisi päivä seurustella niin jossain vaiheessa leuat on lähellä repeämistä. Mutta kun tyttö hymyilee ja naureskelee, niin eihän tuolle osaa edes olla vihainen, on sen verran söpö ilmestys. Taitaa tehdä jo hampaita tuo pikkuinen, sen verran kaikkea mahdollista viedään suuhun ja niitä jäystetään noilla kovilla ikenillä ahkerasti. Viime yönä jopa imetettäessä piti välillä testailla ikenien puruvoimaa (jota on yllättävän paljon, sen varmaan naapuritkin kuulivat - oli äiti hetkessä aivan hereillä). Miehelle pariin otteeseen ehdottelin, että jos vähän panadolia annettaisiin kun toinen vain känisee, vaikka kaiken pitäisi olla ok, mutta mies on sen verran vastarannankiiski aina noissa lääkitysjutuissa, ei itselleenkään päänsärkylääkettä halua ottaa jos ei ole aivan pakko. Mielummin hoidatuttaa vaikkapa hieronnalla ja sympatian haulla (teatraalista voivottelua ja huokailua kun on pää niii-iiiin kipeä). No toisaaltahan on parempi kun ei liikaa ota lääkkeitä eikä liian helposti ota niitä, mutta onko tarpeen sitten kärsiä kivuista? Ja kun ei tuosta pikkuisesta tiedä mikä häntä valvotuttaa... Mennyt muuten yöt niin loistavasti reilun kuukauden verran, yhdellä yösyötöllä ja 5-7h yhtäjaksoisessa univaiheella (jonka jälkeen se syönti) ja siihen päälle 3-4h unta.

Kauheasti suunnitelmia, tilasin tuossa pari kestovaippaa ensi kesän häitä varten (toivottavasti arvioin koon oikein ainakin melkein) ja nyt on päässä parikin ideaa ommeltavaa mekkoa varten. Ehkä sorrun ostamaan vaaleanpunaista unikkoa? Mies huolehti tuossa, että sen mekon pitää olla sen mittainen, että se päällä voi sitten kontata, sen vuoksi sitten piti tilata nuo pitsihörhelöpeppu-vaipat... eli ne sitten vilkkuisi sieltä mekon alta neidin mennessä miljoonaa eteenpäin. Saa nyt nähdä, häitten aikaan typsy on noin 9.5kk, eli ei välttämättä vielä konttaa, mutta jos merkit pitää paikkansa (jo nyt kauhea kiire olisi päästä eteenpäin matolla ollessa ja yritystä on ilmassa) niin voihan tuo jo mennä vauhdillta, ainakin otsanahkaa rypistäen. Neliöliinaa myös tässä jo suunnittelin, sillä voisi tyttöä kantaa tarpeen tullen kesken häiden, jos ja kun pikkuinen väsähtää...

Lankahamsterointi on edennyt paremmin kuin arvelin aluksi. Ei ole tehnyt mieli mennä lankoja ostelemaan, eli hyvin pärjää ilmankin näköjään, tai no siis noiden varastojen turvin. Tässä olen neuloskellut nyt jämälankasukkia Novita-klubin vaihtoon, sitä ennen tuli pari pikkupipoa neulottua (pitänee kuvata nuo ja raportoida että saa kulutetut grammat ylös) ja aloittanut muutamaa neuletta. Se että valmistuuko nuo on ihan eri asia... toinen noista aloitetuista on Trio-jätski pulkkapeitto ensi talveksi typsylle, eli ruskeaa, vaaleanpunaista ja valkoista Huopasta pienillä puikoilla vinoraitaisena. Tarkoituksena ei ole huovuttaa tuota, huopuu kyllä käytössä sitten sen mitä huopuu. Isoilla puikoilla ja huovutettaessa tuosta Huopasesta tuppaa tulemaan sen verran peltiä, että se ei ole ihan sellaista, mikä olisi mieleen, mielummin huovutan hahtuvaa. Hahtuvaa vain ei satu olemaan kotona yhtään (ihme!) ja ei mahista sitä huovutella.

Tänään meinasin kirpparilla sortua lankaostoksiin, onneksi oli myyjä hinnoitellut langat sen verran yläkanttiin että jäivät ostamatta. Muutenkin ihmettelin muutamien tuotteiden hintoja ja hinta-laatu suhdetta. Jos likainen, käytetty body maksaa saman kuin uusi kaupasta, niin kumpi kannattaa ostaa? No ehkä ekologisesti ajatellen se käytetty, onhan se kierrätystä, mutta sellainen likainen vaate ei kyllä houkuta ostamaan, ei ainakaan siihen hintaan. Ainoa mitä ostin oli 90cm mitoituksella oleva sadetakki. Pakko uskoa että tuo meidän pikkupirpana on jonain päivänä sen kokoinen, että tuo jää pieneksi... Ehkä ensi vuonna tuo on sopiva? Mutta oli niin ihana, että en voinut jättää ostamatta, vaikka mies voikin sitten huokailla että mitä järkeä. Onhan se pinkki ja siinä on pinkkejä kissoja. Mitäs muuta tytölle voisi sadekelillä laittaa ylle kuin tuollaisen ihanuuden? Piristää sateista päivää kummasti, ainakin äidin mielestä. Vielä pitää hommata sitten jostain tuohon sopivat housut/haalarit, hattu ja hanskat (sekä kumpparit!), mutta onneksi ei ole kiirettä. On yksi osa sitä settiä sitten jo valmiina, (turhankin) hyvissä ajoin.

Asuntorintamalla ei uutta, tai sitten paljonkin. Tämä nykyinen koti on myyty (meni ennen ensimmäistä virallista näyttöä) ja tässä saadaan asua kesään asti. Uuteen taloon on hommattuna takka ja keittiökin on tilattu pienin muutoksin alkuperäiseen suunnitelmaan, nyt on sitten materiaalien valintaa tiedossa. Alustavasti on jo laattoja ja kaakeleita katsottuna ja muut lattiamateriaalit melkein valittuna. Sähkösuunnitelmaan piirrätti mies muutokset tänään puhtaaksi, sitä ollaan tässä keskenämme pyöritelty. Sain keittiöön ylimääräisen pistorasiaparin (niitä ei voi olla liikaa!) ja samoin vastaava tuli työhuoneeseen, miehellä kun noita tietokoneromppeita on ihan riittämiin ja vähän päälle. Hyvin tuo homma edistyy! Saa nähdä vain paljonko nuo kaikki muutostyöt maksavat... mutta noilla muutoksilla siitä kodista tulee sisältä sellainen meidän perheen koti, ei jonkin arkkitehdin piirtämän kaltainen valmis paketti. Tosin kohta kuulemma tulee rouvalle sitten limiittikatto täyteen noissa muutoksissa ;-)

Jos tässä neuloisi vähän noita sukkia vielä, tulee jännät raidat kun raitageneraattorilla ne tein. Mukavan näköinen suunnitelma, saa nähdä mitä mieltä sitten olen valmiista sukista, kehtaanko lähettää vai teenkö vielä toiset. Tuosta raitageneraattorista sain (liian) monta uutta ideaa myös, mitä seuraavaksi tekisin... Olisipa sitä aikaa!